Pupuja ja liljoja

Ach, tässä kinkunsyönnin lomassa sain kuin sainkin itseni postaamaan ennen joululomaa tehtyjä töitä..! :P
Nämä pupuset ovat tilaustyö. Uskollinen asiakas (hihi!) naapurista tahtoi lapsenlapsilleen kaulakorut. Noora täyttää pian kolme, ja Jenna on muistaakseni viiden vanha. Ajattelin, että puput olisivat pop. :D
Puput on toteutettu paksuhkosta levystä jyrsimällä ja hiomalla niitä erilaisilla jyrsinterillä. Puput voi irrottaa helminauhasta, ne voi laittaa ketjuun ja helminauhaa voi myös käyttää yksinään. :)


Kuvat on ihan raivostuttavan huonot...kiireessä otetut kuvat heti pupujen valmistuttua ennen kuin ne lähtivät postiin...huoh. Kiiltävä pinta heijastaa ihan kaiken, eikä pupujen kolmiulotteisuus tule kuvissa yhtään esiin. Hmph.

"Lilja" on riipus, jossa on skrympattua pintaa. Patinoitu. Vastakohtia tuo pieni helmi. :) Halusin vangita tähän koruun jotain rosoisen kaunista. :)

Tämä muhkea kaulakoru syntyi, kun halusin itselleni SUUREN korun! :P Yksinkertainen, mutta näyttävä (vähänkuin minä...)! ;D Skympattua pintaa, taas... :P Osittain kiillotettu ja patinoitu. Roikuskelee mustassa kuminauhassa. Korkeutta korulla on kymmenisen senttiä.

Se on sit siinä.

Ohi alkaa olla. :D Koulu nimittäin. Tässäpä siis opinnäytetyöni! :D
Tein opinnäytetökseni kultaisen kaulakorun, jonka nimesin "Pisaraksi".
Kivet korussani ovat sitriinejä ja granaatteja (22 kpl).
Halusin tehdä itselleni näyttävän kaulakorun, jossa olisi paljon kiviä ja pieniä teknisiä yksityiskohtia. Alun perin tarkoitus oli tehdä koru hopeasta, mutta erinäisten pohdintojen jälkeen taivuin kuitenkin kultaan, ja näin jälkeenpäin olen erittäin tyytyväinen päätökseeni. Korussa on paljon pieniä ja aivan minimaalisiakin osia, joiden työstäminen oli huomattavasti helpompaa kullasta, kuin mitä se olisi ollut hopean kanssa työskennellessä - puhumattakaan siitä, miten hyvin kivet sointuvat kullan väriin.
Eikä tuo nyt niin paljon edes paina, sehän on pelkkää reikää..! ;)



Koru roikuskelee yksinkertaisessa pannassa, jonka kiinnitysmekanismina on s-koukku. Pannan saa irti riipusosion taakse rakennetun saranalla toimivan klipsimekanismin ansiosta.
Pienemmässä sitriinissä on käytetty jännää istutustapaa, pantaistutusta, josta kiven saa tarvittaessa irti. Istukka on auki kärjestään, ja lenkkiä venyttämällä istukka aukeaa. Kaulan ympärillä oleva lenkki varmistaa kiinnipysymisen.
Pantaistutus liittyy suurempaan riipusosioon "labyrintilla", josta pujottelemalla istukan saa irti. Se ei vahingossakaan pääse omin päin irti, sen verran monesta kulmasta sitä pitää pujotella.

Huh, opinnäytetyöprosessi oli rankka niin henkisesti kuin fyysisestikin! Loppupuolella alkoi tulla kiire ja paniikki, mutta nyt se on valmis, ja olen niiiiin onnellinen!! Työssä on muutamia asioita, joihin en ole tyytyväinen, mutta noinniinkuin kokonaisuutena olen varsin tyytyväinen työhöni. Mitoitin mielestäni työni kivasti taidoilleni sopivaksi.

Nämä kaksi ja puoli vuotta ovat kuluneet ihan hurjan nopeasti. Vähän liiankin nopeasti, tuntuu, että ei vielä haluaisi lähteä pois! Jo senkin takia, että olen tavannut ison lauman ihania ihmisiä ja tuntuu kurjalta erota nyt. :/
Entäs tästä eteenpäin? Koulua on jäljellä reilu viikko, ja se menee tehokkaasti tilaustöiden parissa. Valmistumisen jälkeen houkuttelisi yrittää kultasepän ammattitutkintoa, ja sen jälkeen mahdollisesti oman pajan perustamista. *Hui!* Jännää, saa nähdä! :P